Poju *päivitetty*

Bourgeois "Poju"

 Poju on ponini, jonka löysimme sattumalta ylläpitoponia etsiessämme. Kyseessä on 17-vuotias seniorisupermies mahtavalla egolla, ja lempeällä luonteella varustettuna.

Nimi: Bourgeois, Poju

Kutsumanimet: Poppis, Ukko, Vaari, Superpappa, Heinämies, Herra, Poitsu... rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Syntynyt: 21.4.1997

Väri: Kesäisin kärpäskimo, ja talvisin vitivalkoinen. (Pojun pienet ruskeat pilkut jäävät talvisin paksun talvikarvan alle)

Säkäkorkeus: n. 145-149cm

Rotu: Saksanratsuponi

Syntymämaa: Saksa

Omistaja: Kirjallisesti Poju on äitini omistuksessa, mutta minun poni se on.

Poju muutti meille kesällä 2013 minulle omaksi poniksi ja opetusmestariksi. Poni on reilun puolenvuoden aikana osoittautunut oikeaksi kultakimpaleeksi! Se on kiltti ja luottavainen, mutta hieman säikky, joten ei ihan huoletta voi päästää tuntemattomia ratsastelemaan. Poju on aivan mahtava opetusmestari, koska kiltistä luonteestaan huolimatta se on kovatahtoinen eikä anna periksi helpolla! Etenkin esteistä ja esteille ratsastamisesta olen ponin avulla oppinut paljon, sillä tämä poni ei pientäkään kavalettia mene ilman huolellisesti katsottua paikkaa ja kannustusta. Ponnua ponilla kyllä riittää, mutta sen vanhan iän takia tullaan tuskin koskaan kisaamaan tai kunnolla treenaamaan esteillä. Mielenvirkistykseksi hypitään välillä, ja silloin Poju osoittaa intonsa ja mieltymyksensä hommaan selvästi. 

Maastakäsittellessä perusluonteeltaan lungista ponista kuoriutuu oikea utelias Puuhapete! Kaikkea on haisteltava ja maisteltava ja kokeiltava -tosin aina välillä oranssit kartiot tuntuvat vähän pelottavilta, ja pusikossa on aivan varmasti joku odottamassa hyvää hetkeä hyökätä pienen ponin kimppuun. Vanhalle ponille saakin koko ajan keksiä uutta jännää tekemistä, jotta pysyy mieli virkeänä.

Välillä meinaan ponin kanssa repiä pelihousuni, sillä Poju on välillä varsinainen jekuttaja! Välillä se keksii lähteä juoksemaan tuhatta ja sataa ympäri peltoa, tai yhtäkkiä maassa koko tunnin ollut puomi alkaakin pelottaa hurjasti. Se on veikeästä luonteestaan omaa onneksi hyvän tilannetajun, ja jos selässä on joku hieman kokemattomampi, tai itse olen äksyllä päällä, se ymmärtää kyllä lopettaa pelleilyn. 

Minun ja Pojun arki perustuu hauskaan ja mukavaan yhdessäoloon. Minua ei kiinnosta lainkaan, että kuinka korkeita Poju hyppää, tai meneekö Poju nätisti kaula kaarella. Tärkeintä on, että ponilla ja minulla on hauskaa yhdessä, ja että Poju on terve. Suurin unelmani onkin, että Poju ja minä vielä monen vuoden päästä saamme olla yhdessä terveinä ja iloisina.

Poju on maailman paras ystävä, enkä aio tuhlata aikaa turhaan stressaamiseen valmennuksista, kisoista sun muista. Treenataan jos siltä tuntuu!